tiistai 29. marraskuuta 2011

Jag lever, oroa er inte :D

eHaha, en tiiä onko teillä käynyt ees mielessä tää asia, mutta siis syy, miksi en oo vastannut kommentteihin ja postannut (vaikka ois paljon kerrottavaa, esim. tästä koulusta!) on se, että jostain syystä mun läppärillä ei toimi netti. Hostveli on yrittänyt korjata sitä, mutta ongelma on kyl tosi outo. Jos ei ala toimimaan, niin pitää pyytää joku ATK-tukihenkilö. :))) Kivaa rahanmenoa! Mutta joo, hyvin siis menee täällä Rudbeckissäkin, kerron myöhemmin lisää.

torstai 24. marraskuuta 2011

Kysymyspostaus!

Nyt on siis ne yli 80 lukijaa, ja niinkuin lupasin, niin nyt on myös kysymyspostauksen paikka! ;) Asiallisesti siis saa kysyy melkeenpä mitä vaan ensi lauantaihin, 3.12 (sillon on jo joulukuu, jee!) asti. Tai siis että lauantaina on vika päivä kysyä. Ja voi myös kysyy ihan vaihdostakin yleisesti, ei tarvii välttämättä siis liittyy muhun. Ja sit, loppuun voi myös laittaa et haluutko mieluummin vastaukset videolla vai tälleen tekstinä. Ois nimittäin kiva kokeilla tehä videopostaus, tosin siihen ei nykyään niin helposti tuu mahdollisuutta kun on niin pimeetä että on vaikee kuvata ja muutenkaan en viiti ihan turhaan puhuu yksin mun huoneessa, vois vaikuttaa vähän... jännältä. :D


Eli kysymään vaan!

Huomenna on muuten vika päivä SFG:ssä (mun nykynen tai no eka koulu siis). Täytyy kyllä myöntää, että tulee ehkä vähän ikävä, ja varsinkin ku jotenki alko mennä paremmin niitten tyyppien kanssa keitten kanssa aina olin. Varmaan koska aloin puhuun ruotsia. Mut nyt pitää vaan pitää mielessä ne syyt et miks haluun vaihtaa koulua. Oon vaan just niin päättämätön persoona et vaikka tiiän et haluun jotain asiaa niin silti jään miettiin et "entä jos..." ja "ehkä sittenkin...". Todellakin asia josta haluisin eroon! Nyt pitää vaan toivoo et kaikki menee hyvin, ja ainakin yritän parhaani. :) Siitä oon vaan vähän huolissani, kun ryhmät on joka tunnilla erit, mikä on kyllä Suomessa kivaa mut onko sit vaikee tutustua. No, eipähän ainakaan tarvii aina samoja naamoja katella. Ja muutenkin unohdan liian usein et täähän on vaan yks vuosi, for god sakes! Te ihmiset, jotka kuulutte niihin jotka ei mieti päivää pidemmälle, olkaa ilosia, siinä on todellakin ne hyvät puolensa. :D

keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Det löser sig!

Tänään oli tärkeä päivä, koska menin siis Rudbeckiin puhumaan. Eka mietin vaan että mitä ihmettä teen, koska suoraansanottuna mulla ei koulussa oo nii kauheeta et voisin olla silleen et "siis pakko päästä pois!". Haluan vaan että tää mun vuosi ois ikimuistonen eikä sellanen, että joka päivä on samanlainen (voin kertoo että tällä hetkellä on!). No, sit ku pääsin puhumaan opolle mun hostäidin kanssa, nii tää tunne lähti oikeestaan aika nopeesti pois. Kyllähän uus aina silleen pelottaa, mutta ei vitsi kun näin sen kurssivalikoiman! Kaikkia hullun kivoja kursseja, tyyliin semmonen missä katotaan leffoja, valokuvaus -ja kuntosalikurssit ym. :D Ja niin, oli se koulukin vähän isompi, hehe... Siis oikeesti tosi iso, enkä nähny siitä ees kun osan. Ja muutenkin tuli ihanasti Suomen lukio mieleen. Siellä on tuntikiertokaavio ja muutenkin voi jotenkin vaikuttaa siihen, että mitä kursseja saa, ja kaikilla tunneilla on eri ryhmä. Tosin siitä en sit tiiä onko hyvä vai huono asia, ei oo ehkä niin helppo tutustuu ihmisiin. Mutta joo, opo oli tosi mukava, mutta ei vielä luvannu mitään, vaikka sainkin valita kaikkia kursseja mistä ite tykkään. Nyt vaan toivotaan että perjantaina tulee myöntävä vastaus. :)

Taas muuten huomaa sen miten helposti mä innostun asioista... Nyt oon jo ihan silleen joo Rudbeck, mikäs siinä! Ei pidä tosin liikaa innostua, sillä luultavasti joudun käymään taas läpi sen, että kukaan ei puhu mulle. Mut onneks sentään tunnen yhen vaihtarin (se italialainen poika) ja sit oon kahen FB-kaveri niin voin alkaa niille puhuun. Ja ne on myös mun mentor-ryhmässä jos nyt sinne pääsen. Ja niin tietty, onhan siellä Brittakin.

Kotimatkalla tuli myös ihana helpotus, kun sain puhuttua hostäidin kanssa kaikki jutut selviks, kun on tullu välillä jotain ongelmia siitä, kun se sanoo asiat niin suoraan ja käsitän väärin. Nyt tuntuu jotenkin olo paljon kevyemmältä. :) Mutta ei mulla muuta, lähdenpä tästä tanssiharkkoihin!

EDIT: Vähän tän postauksen jälkeen tuli puhelu, että opo oli onnistunut tekemään mulle lukkarin ja alotan ens maanantaina! Hui, hyppy tuntemattomaan! :D
PS. Tässä vähän ruotsalaista hiphop-musiikkia Timbuktulta:

Det löser sig

Alla vill till himmelen men få vill dö

Jag drar

Gott folk

PPS. Äiti, soita oppilaille näitä. xD

tiistai 22. marraskuuta 2011

Ett samtal från STS

Tänään iltapäivällä sain puhelun numerosta, jonka tiesin olevan Ruotsin STS:n. Mä en kuitenkaan vastannut, koska olin koulussa enkä halunnut alkaa muitten kuullen puhumaan asiasta, jonka tiesin olevan aika tärkeäkin. No sitten, tuli uudestaan puhelu samaisesta numerosta, ja tällä kertaa vastasin.

Arvatkaapa, mitä puhelun päässä oleva STS:n työntekijä sanoi?

Mä saatan päästä Rudbeckiin! Siis siihen kouluun, mistä alunperinkin haaveilin ja mihin luulin pääseväni! Siis siihen isoon, Sollentunan päälukioon :D Melkein 10x isompaan kuin mun nykyinen... Siellä on ehkä enemmän samantyylisiä ihmisiä, ja voi jopa valita jotain kursseja itse. Huomenna mulla on aika kello 15 varattuna ton koulun opolle, joka vastaa vaihtareista, ja mun pitää vakuuttaa se että oikeesti haluan sinne ja oikeesti en viihdy mun nykysessä koulussa.

Mutta silti vieläkin pieni ääni mun sisässä sanoo, että teinkö oikean valinnan ja meneeköhän asiat vaan huonommiksi? Että oonko vaan täydellisyyden tavottelija jolle ei kelpaa sekin vähä mitä nyt on... Koska en kumminkaan rehellisesti sanottuna voi sanoo etten oikeesti viihdy mun nykysessä koulussa, että siellä on ihan kamalaa!

Mutta no, toivotaan että sieltäkin väenpaljoudesta löytyis mulle jotakin kavereita (jos nyt siis pääsen sinne, haha). :) Ja että tää ois nyt tavallaan "uusi alku", ja tästä alkais se mun oikeesti mielenkiintonen vaihtovuosi! Ja jos nyt ei muuten, niin ainakin tulee ihan kiva vertailu pikkuisen ja tosi ison lukion välillä. :D

Ja ainiin, alottaisin jo tässä ihan lähipäivinä...

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Jag längtar efter jul...

Oon semmonen joulunrakastaja, että aattelin että tästäkin aiheesta ois hyvä tehdä ihan postaus. Eniten tykkään siitä joulun odotuksesta. Siksipä mä en laskekaan niinkään päiviä jouluaattoon, vaan ehkä enemmänkin joulukuun alkuun. Musta on vaan ihanaa, kun sinne tänne alkaa ilmestyä enemmän ja enemmän joulukoristeita. Kauppakeskuksiin tulee mahtipontiset joulukoristelut ja siellä soi joululaulut, ja ihmisten ikkunoissa näkyy joulutähtiä ja joulukynttelikköjä ♥ Nyt on jo Sollentuna Centrumissakin aivan upeet joulukoristeet, teijän pitäis nähä ne! Pitäis varmaan ottaa kuva. Siellä on myös jääkarhubändi, joka soittaa joululauluja. Siis kyllä, ihan oikea jääkarhubändi (siis ei hitto mikä sana :D). Sekin teijän pitäis nähä, ehkä otan joskus videota siitä. Se on niin ihana, kun kaikki pikkulapset kattoo hirveen pitkään niitten soittoa, kun ite vaan aattelee että herrajumala, miten creepy! Ja kyllä osittain söpökin. ;)




Ootan myös ensilunta. Se on vaan jotenkin niin ihanaa, kun puhdas lumi on laskeutunut puiden oksille, ja tulee ihan hullun tunnelmallinen näkymä. Vieläpä jos jossain lähellä on jouluvaloja, niin se maksimoi sen. Mutta kaikista tärkeintä musta on, että ois lunta ees jouluaattona ja joulupäivänä. Muuten ei tuu kyllä mistään mitään. Mulle pitää jotenkin jouluaatto olla ihan täydellinen, ja stressaankin aina siitä että kai nyt on tarpeeks tunnelmallista ja kai nyt nautin täysin siemauksin, ja sit huomaankin että joulu on ohi, ja en tosiaan kuulun niihin ihmisiin jotka huokaisee helpotuksesta, vaan saa pienen "masennuksen" joulun loputtua. :D Musta on vaan niin julmaa heittää joulukuusi pihalle ja laittaa koristeet laatikoihin. Mutta se on kyllä kivaa, että joulusuklaat on alessa!

Toi täydellisyyden tavottelu joulun suhteen voi muuten aiheuttaa pieniä ongelmia. Täällähän on kumminkin kaikki eri tavalla! Onneks mun hostit on myös joulun rakastajia, ne sanokin että ilahtu siitä kun huomas että mun hakemuksessa luki että tykkään joulusta. Mutta mietin vaan, että millanenkohan koti-ikävä mulle oikeesti tulee. Mutta kyllä siitäkin selvitään. Onhan se kiva kokea ruotsalainen joulu! 

10 päivää joulukuuhun
16 päivää mun synttäreihin ja Suomen itsenäisyyspäivään
1 kuukausi ja 2 päivää joululomaan
1 kuukausi ja 4 päivää jouluaattoon

Me mennään muuten joululomalla lasketteleen hostperheen kanssa! Mun elämäni ensimmäinen lasketteluloma. :) Saa nähä millasta tulee, en oo nimittäin mikään kovin pro laskettelussa kumminkaan. Ja ainiin, täällähän on se Lucia-juttukin. Jotain semmostakin mennään kattoon, mys! ♥

Mites te? Ootteko jouluintoilijoita, jotka kuuntelee joululauluja jo marraskuussa, vai enemmänkin sitä tyyppiä, joka kestää joulun vaan siks että sillon voi syödä hyvää ruokaa ja saadaan lahjoja? + Bonuskysymys: mitä voisin antaa lahjaksi hostisälle, joka täyttää vuosia ensi keskiviikkona?

perjantai 18. marraskuuta 2011

Stockholm Style del 1 - Damjackor

Joskus ehdotin tekeväni postausta siitä, miten ihmiset pukeutuu Tukholmassa, ja sainkin pari innostavaa kommenttia, mutta sitten ajattelin että ihan sama, jätän aiheen koska veis paljon aikaa enkä tiiä mistä sais hyviä kuvia. Tykkäisin tosi paljon kuvailla ihmisten tyylejä, mikä antais todella hyvän kuvan tästä tyylistä, mutta ei ole niin hyvää kameraa ja pokkaakaan. Toisaalta järkkärin kanssa kehtaa paremmin kuvailla ihmisiä kun pokkarin. Jotenkin pokkari tekee siitä stalkkaavampaa, ehkä.

Nyt kumminkin oon nähnyt täydellisesti Tukholman tyylin ja saanu vision, joten aion tän postauksen siltikin tehdä. Sitäpaitsi, tästä tukholmalaisten tyylistä on tosi helppo tehdä kooste, jos nyt vertaa esim. New Yorkiin tai edes Helsinkiin. Täällä melkeen kaikilla ihmisillä (etenkin keskustassa asuvilla) on samanlainen tyyli. Rokkareita tms hippejä ei näy paljon.

Päätin kumminkin laittaa tän tälleen osiin, koska muuten tästä tulis kilometripostaus jota joutuisin tekeen hullun pitkään. Joten tässä eka osa, nimittäin naisten takit! :) Seuraavaksi vuorossa on kengät...

Trendikkäät takit:

Biker-nahkatakit on täällä todellakin suosiossa, ja monet pitää nytten talvella noita karvalla vuorattuja. Itekin mielelläni ottaisin tommosen Jofama Kenzan takin itelleni, mutta minkäs teet, kun budjetti ei oikeen riitä tohon yli 200 euron hintaan... Mutta keväämmällä hankin varmaan itelleni jonkinlaisen biker-nahkatakin. Etenkin kun käytiin meijän luokan kanssa (koulujutun takia) Östermalmin suurimmassa koulussa Östra Realissa, jossa on siis semmoset rikkaitten perheitten lapset, nii siellä monella oli just näitä.

Jofama Kenza
Jofama Kenza

Täällä on myös paljon noita parkatyylisiä untuvatakkeja muhkeilla, aidoilla karvahupuilla.
Tosi monella on toi Canada Goosen takki, etenkin maahanmuuttajilla näkee paljon.
Mietin kyllä aina että miten niillä riittää noihin rahat, koska ei varmaan kumminkaan oo sieltä halvimmasta päästä.  Muutenkin noita ton tyylisiä takkeja näkee enemmän lähiöissä (esim. Sollentuna) asuvilla kuin Tukholmassa asuvilla.

Canada Goose

Ja ei pidä tietenkään unohtaa uskollisia maihinnousutakkeja joita näkee täällä kanssa.

Ei tietoa merkistä...
Fjällräveninkin takkeja näkee niin
talvimalleina kun syksymalleinakin. :)


Ja villakangastakit kuuluu takkisuosikkeihin tietysti myös,
mutta vaan A-mallisina, ei paljon näy semmosia vyötäröltä kietaistavia täällä.

Zara
Ja pari "hienostuneempaa":

Zara
Zara

Siinäpä ne, mitä nytten mieleen tulee. En tiiä onko aina niin, mutta tänä vuonna on kyllä tosi monenlaisia eri vaihtoehtoja kengissä ja takeissa, millasen vois ostaa! En tiiä oonko vaan ollut sokee tälle faktalle, koska asun Jyväskylässä missä viime vuonna kaikilla oli maihinnousutakit ja ylipolvensaappaat (joita muuten ei täällä ole yhtään), ja nyt oon paikassa missä ihmiset pukeutuukin (näennäisesti) eri tapasiin vaatteisiin. Aina sitä kattoo että "oi, ihana takki, oisko pitäny ostaa tollanen mun oman takin sijaan?" ja alan jo mennä sekasin, kun koko ajan haluun ostaa jotain ja nään ihmisiä joilla on ihania, kalliita vaatteita (en ymmärrä miten kaikilla on varaa AITOON turkikseen täällä! Toisaalta ihan hyvä vaan ettei itelläni oo, eläinraukat.) ja oon ihan vihreä kateellisuudesta... Ja mitä nyt väreihin tulee, niin täällä on ehdottomasti muodissa maanläheiset värit, mariini, khakinvihreä ja beige, ruskea ja musta.

Sen oon myös huomannut, että tänä talvena on aika unisex-tyyli, että jos ois tietynlainen tyyli niin vois melkeenpä ostaa talvivaatteensa miesten osastolta eikä kukaan huomais yhtään mitään. :D Mutta tää unisex-rajakin alkaa välillä mennä vähän yli, nimittäin musta asia on niin että naiset saa mennä sinne miehen rajoille, mutta miehet pysyköön ihan omassa vaatevalikoimassaan! Mun mielestä miehet ei vaan voi käyttää turkiskaulahuivia tai Hunterin kumisaappaita (Alina, tiiät mistä puhun!). Mutta jokainen pitäköön tyylinsä. Mutta mun mielestä se, että mies pukeutuu tyylikkäästi ei oo myöskään mikään paskempi idea (ihan vinkkinä), eikä ketään varmaan hirveesti satuttais nahkahanskikaspari ja laadukas duffel-takki Jyväskylässäkään, tosin en tiiä miltä lopputulos näyttäis. Mutta oikeesti, Jyväskylässä aikuisetkin ihmiset vetelee laskettelutakeilla (ei kyllä sillä etten itekin sitä tekis). En oo nähyt täällä varmaan kun muutamalla värikkään laskettelutakin päällä.

Mutta voi sanoa niin, että jokaisella kaupungilla on tyylinsä ja mikäs siinä. :)

Nyt hei, haluaisin tietää että miten siellä Suomessa, onko ihan samat jutut kanssa? Tai te jotka ootte vaihtareina, niin miten teidän maassa? Omistatteko jonkun ton tyylisen takin? Mitä mieltä te ootte tän sesongin tyylistä? Ihan vaan kommenttia tulemaan, ja että jatkanko tätä tyylijuttua!

Ps. En oo ite mikään tyylitaituri, joten nää mun tyylipostaukset on vaan ihan omiin kokemuksiin perustuvia!

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Ett stort beslut

Jotkut varmaan muistaa, miten ehkä vielä kuukausi sitten mietin että miten teen kouluasian suhteen, koska sieltä tuskin tuun saamaan niin hyviä kavereita ja siellä on niin erityylisiä ihmisiä. Päätin kumminkin, että toistaseks en kouluu vaihda, koska on mulla muutamia kavereita koulun ulkopuolellakin, ja perheenkin kanssa on ihan kiva välillä viettää aikaa.

Mutta nyt mä oon kumminkin päätökseni tehnyt. Oon aika varma, että en voi mun luokkalaisista tytöistä vapaa-ajan kavereita saada, paitsi ehkä yhdestä, mutta sekin aina vaan juhlii, mikä ei oo kovin hyvä juttu mulle, jos tiiätte STS:n säännöt ja no, mun hostäiti nyt on aika tiukka muutenkin... Mietin hirveen pitkään (oikeestaan koko ajan kun oon tota koulua käynyt), että mitä teen: jatkanko opiskelua paikassa, johon olen sopeutunut mutta en viihdy kumminkaan hirveen hyvin, vai otanko riskin, ja vaihdan kouluun josta voisin saada samantyylisiä kavereita? Nyt lopultakin, oon valinnut jälkimmäisen. Nyt ois tavotteena, että joululoman jälkeen alotan uudessa koulussa. En tiiä yhtään missä. Se saattaa olla se Sollentunan iso koulu Rudbeck, tai joku ihan muu. Vaikka tunnin koulumatkan päässä, ei voi tietää... Toivon kumminkin, että oon tehnyt oikeen valinnan. Että en kadu myöhemmin, että miks piti yrittää hakea täydellisyyttä, kun asiat oli ihan hyvin ennen.

Mut en vaan haluu ajatella, että mulla ois voinut olla hauskempi vaihtovuos. Ja sanoa kaikille että joo, en kyllä saanut paljon ketään kavereita, ja eipä sitä tarvii Tukholmassakaan käydä, kun ei siellä oo ketään kenen luona vierailla! (paitsi hostperhe) Sitten taas mietin, että no tarviiko olla? Tai että paranisko asiat omassa koulussa keväällä?

Huh, liian vaikeeta, ja eipä tollaset asiat oo ikinä helppoja päättää, varsinkaan mun tyyliselle ihmiselle. Mut loppujen lopuksi, eihän se tuleva koulu ois kun paikka, jossa opiskelen seuraavat 5kk mun elämästä. Ei mikään lukio jossa ollaan kolme vuotta. Ja mikä on pahinta mitä voi tapahtua? Okei, ehkä en saa yhtään kaveria, mutta se on vaan elämää, mulla on onneks elämä Suomessa. Ja sainhan mä kavereita koulusta, jossa on eri tyylistä porukkaakin. Ja ainakin jos ei muuten, niin oon nähnyt myös eri näkökulmista, että millanen se ruotsalainen koulu onkaan. Ja ehkä on helpompi saada kavereita, kun puhun kumminkin varmaan aika hyvin ruotsia joululoman jälkeen, enkä ees käyttäisi enkkua uudessa koulussa.
Ei voi tietää mitä tapahtuu, mutta täytyy tehdä itse parhaansa, ja loppu on sitten tuurista kiinni...



Mitä itse tekisitte mun tilanteessa? Tai onko teillä ollut ite samanlaisia ongelmia, ja jos on, niin otitteko riskin vai jäittekö vanhaan tilanteeseen? Nyt todellakin toivon että saan jonkinlaista (asiallista!) feedbackia tästä...

Ps. Huomenna oon ollut Ruotsissa 3kk !


Sopii fiiliksiin: Lady GaGa - Highway Unicorn (Road to Love)

torstai 10. marraskuuta 2011

Tunnustus

Sain tämän Alinalta, kiitos! :)

Tunnustuksen tehtäviin kuuluu kiittää tunnustuksen antanutta, vastata kymmeneen kysymykseen sekä jakaa tunnustusta eteenpäin kymmeneen ihanaan blogiin ja tiedottaa kyseisiä blogeja asiasta.

1. Suosikkiväri: Turkoosi ja punanen niinkun yleisesti
2. Suosikkieläin: Koira ja marsut
3. Suosikkinumero: 4
4. Suosikki alkoholiton juoma: Kaikki smoothiet ja Yoggi-juotavat jogurtit
5. Facebook vai Twitter: Facebook!
6. Intohimoni: Näitä on tosi monta, mutta suklaa tulee ekana mieleen ♥
7. Saada vai antaa lahja: Kummatkin on tosi kivoja! Varsinkin jos saa antaa semmosen lahjan mistä tietää että lahjan saaja tulee tykkään siitä...
8. Suosikkikuvio: Tällä hetkellä varmaan semmonen lappikuvio kaikissa neuleissa! :D
9. Suosikkiviikonpäivä: Lauantai
10. Suosikkikukka: Pioni





Ja haastan Annan !

maanantai 7. marraskuuta 2011

Vad jag gjorde på höstlovet

Ennen syyslomaa olin tosi innoissani, että jes, vihdoin tää hetki koittaa, yli viikon loma koulusta ♥ Mut sit aloin miettiin että hei, eihän mulla oo täällä yhtä paljon kavereita ja ohjelmaa kun kotona Suomessa, ja meinasin jo vaipua epätoivoon, mutta lopulta kaikki menikin hyvin, ja loppujenlopuks en viettänyt yhtäkään päivää kotona yksin tylsyydessä!

Maanantaina tuli Sofia Tukholmaan. Oli tosi kiva puhuu suomea, shoppailla ja esitellä vähän Tukholman eri shoppailupaikkoja. Löydettiinkin vähän eri juttuja, ja nähtiin myös Alinaa, ja käytiin sen kanssa Muffin Bakeryssä fikailemassa, mikä on siis paikka missä söin ekan mutakakkupalani Ruotsissa, ja josta oonkin joskus kirjottanut. Mutta tällä kertaa siellä ei ollut mutakakkua, joten jouduin tyytyyn muffiniin, ja eihän se sama asia ollut sit ja jäi melkeen kokonaan syömättä. :( Voi näitä elämän suruja. Sit kokopäiväsen kaupunginkiertelyn jälkeen mentiin meille kotiin, ja ekana kun tullaan sisään niin hostäiti sanoo että ollaan muuten hankittu kissanpentu. Mietin että se vaan pilailee, mutta ei, kyllähän siellä sitten oli semmonen pieni tummanharmaa pallero ♥ Hänestä myöhemmin lisää. :)

Tämmöseen koiraseurueeseen törmättiin Götgatanilla! Mietittiin, että onko kaikki koirat yhden omistajan, ja kyllähän ne
 sitten olikin... Omistaja ei hirveesti innostunut kun näki mut ja Sofian rapsuttelemassa näitä söpöläisiä.
Tykkäsin eniten minimäyriksestä ja tosta jackrusselista. :)
"Missä Mama?"
Käytiin syömässä tacoateriat Macho Texmexissä. Mua oikeesti ärsyttää että tommosia
pikatexmex-ruokapaikkoja ei oo Suomessa, koska oon lopen kyllästynyt hamppareihin. -.-
Tiistaina sit mentiin ekaksi Sollentuna Centrumiin Sofian kanssa, koska olihan mun pakko näyttää se sille. Ja myös se vessa. Varmaan jonkun ihmisen asunnon kokonen, oikeesti! Eipähän tarvii olla ihmistungoksessa. Sit tietysti fikailtiin Espresso Housessa, mihin voi aina luottaa. ;) Mutta sen jälkeen tein sopimuksen itteni kanssa, etten syö mutakakkua kuukauteen, mistä voittekin lukea mun edellisestä postauksesta... Tän jälkeen Alina ja Kia (joka on kanssa YFU:n kautta vaihtari) tuli meille, ja rupateltiin kaikenlaista ja oli kyllä aika hauskaa. Ja oli aika hassuu, että Kia ja Sofiakin tunsi ennestään! Tän jälkeen tarvittiin ruokaa, joten mentiin Centralstationin Mäkkiin syömään, ja tän jälkeen kaikki lähti omiin suuntiinsa, ja Sofia Elkarlebyn (kirjotinkohan oikein...) kotiinsa.

Kyllä tosta saa ihan hyvin peilattua ainakin...
"Helt okej..."
Sofia
Keskiviikkonakin oli vielä tekemistä, nimittäin näin Aidaa, joka on siis kanssa STS:n suomivaihtari, ja meillä on sama aluevalvoja. Ja puhuttiin pelkästään ruotsia! ;) Kierrettiin ihan sika moni kenkäkauppa, ja todettiin, että Ruotsissa on vaan aivan ihania kenkiä, jos vertaa Suomeen, josta yli puolet on mauttomia rumiluksia. Tän jälkeen käytiin tietty Espresso Housessa fikailemassa. Ja niin, löydettiin uus shoppailupaikka, nimittäin Sergelstorin alla olevat kaupat, mistä päätyy lopulta NK:seen! Oli aika siistiä.

Torstaina mun piti lähteä hakemaan äitin Huddingeen lähettämää postipakettia. Tai no, sen piti tulla Sollentunaan, mutta kuinkas kävikään, posti tössi kaiken ja sain tehdä kunnon retken Huddingeen. :))) Vad härligt ♥ Onneks on sentään edes sama pendeltåg-linja! Mutta matka kesti silti jotain yli puoli tuntia, eli ei ihan mikään lyhyt reissu, jos ajatellaan että oikeana vaihtoehtona olis ollut hakea paketti 10 min kävelymatkan päästä Sollentuna Centrumista... No, lopulta kumminkin selvisin Huddingeen ja vanhalta parilta kysyttyäni löysin myös ICAn, missä paketti odotti, ja tyhjensin sieltä sitten sen 5kg tavaraa. :D Kotiin päästyäni kello oli jo viis, ja olin tosiaan syönyt koko päivänä vain Yoggi-jogurtin (mun luottovälipala). Mut enpä ehtinyt syyä kotonakaan kun lähin Alinan kanssa melkeen heti sen jälkeen sirkukseen. :D Koska sen hostäiti oli ostanut kaks lippua sinne. Nappasin sit T-Centralenilta ranskikset ja ehdin lopulta Slussenista Alinan kanssa bussilla sinne sirkukseen. Täytyy kyllä sanoa, että ei ollut ihan yhtä tasokas kuin odotin, mutta saatiinpahan Alinan kanssa parit naurut...

Tolla hepalla oli kyllä niin siisti harja!
Toi pikkuponi oli niin sulonen...
Alkaa mennä tää mun postaus vähän nössöks, kun on kuvii vaan hepoista ja koirista... :D
Perjantaina menin sitten Alinalle yöksi. Alkupäivä meni vaan lagatessa, mutta sain mä sentään jotain tehtyä - ostin vihdoin kortin SATSille. :) Ihanaa, nyt pääsen treenailemaan niin usein kun haluan! Vuokrattiin Alinan kanssa täältä Sollentunasta kaksi leffaa, Inception ja Life As We Know It. Ostettiin myös "vähän" karkkia, mutta ei siitä sen enempää... Sitten mentiin Alinan hosteille Täbyyn, jotka oli tosi mukavia. Syötiin ihana päivällinen - salaattia, katkarapuja ja Alinan tekemiä karjalanpiirakoita! Eka kerta kun syön täällä karjalanpiirakoita. :D Ja niin muuten, mä rakastan katkarapuja! Silleen pelkiltään. Se on kyllä onni, että tykkään lohesta ja katkaravuista, koska täällä Ruotsissa niitä syödään paljon, etenkin semmosissa paremmissa piireissä. Oli kyllä tosi kiva filmkväll, ja leffat oli hyviä, vaikka aika paljon tuli viimesemmän aikana vaan puhuttua, hups.


Lauantaina olikin aika sitten lähteä kotiin, mutta enpä sinnekään ehtinyt, kun tuli viesti hostäitiltä, että "missä olet, me lähdetään 20 min päästä [Lidingöön]". Tuli kyllä pieni paniikki, nimittäin tolla hetkellä olin Täbyssä odottamassa Roslagsbanania, ja tosiaan, matka Sollentunaan kestää n. tunnin Täbystä, ja nopeiden laskutoimitusten jälkeen tyhmempikin tajuaa että mulla ei ollut mitään mahdollisuuksia ehtiä kotiin... Mietin myös, että ehdinkö edes Lidingöön, mutta Täby on yllättävän lähellä sitä! Niinpä lopulta ehdin tosi hyvin, kun metrot meni just silleen sopivasti! Ootinkin sitten puol tuntia hosteja, eli en ollut mikään kauhea aikataulujensotkija. ;)
En oikeestaan tiennyt mitään muuta, kuin että mennään hostäidin vanhempien luokse kahville. Sinne sit mentiin, ja onneks oli ihan hyvät vaatteet päällä sentään! Oli muuten eka kerta elämässäni kun söin voileipäkakkua. Oli namia! Siinä oli kylmäsavulohta ja katkarapuja. ♥ Tän jälkeen mentiin Pyhäinpäivän kunniaksi sytyttämään hostien kuolleille sukulaisille kynttilät haudoille, ja mäkin sain sytyttään yhden mun sukulaisille, semmosen lammen viereen, jossa oli monien muidenkin kynttilöitä. Siellä oli kyllä tosi kaunista. :) Sitten kotona syötiin kolmen ruokalajin illallinen, ja katottiin leffa Legally Blond, jonka jälkeen pelattiin Aliasta, mikä kyllä masensi pahemman kerran. Suoraan sanottuna oli mun hosteilta aika tyhmä veto, koska kaikkihan tietää että ei edes välttämättä äidinkielellään pelaavat pärjää siinä niin kovin hyvin, ja vaikka sainkin enkuks selittää, se oli aika vaikeeta kun en oo sitä pitkään aikaan puhunut ja olin tosi huono! Enkä pystynyt ruotsiks arvaileen, koska ei kielitaito vielä niin hyvä oo. :( Mutta toivon, että onnistuu ens kesän alussa!


Sunnuntaina ei tapahtunut mitään kummempia. Hostisän vanhemmat tuli meille auttamaan puun kaatamisessa, ja sain sitten vähän puhua suomeakin. Täytyy kyllä muuten sanoa, että kun oon kattonut kun oma isän puun kaatamista esim. mökillä, niin toi oli kyllä naurettavaa säätämistä siihen verrattuna. :D Ja sitten sahattiin niitä puun oksia käsin!? Hostmummokin (haha) tajusi kysyä että miks me ei käytetä moottorisahaa? No niinpä, osuit naulan kantaan, vanha veikko! Ei kyllä ihan liikaa kiinnostanut sahata puun oksia käsin, joten painuinkin jossain vaiheessa huoneeseeni valmistelemaan tän päiväistä enkun puhetta. Piti ton kyseisen puheen takia jättää sit Tintin-leffakin väliin, mikä oli kyllä vähän harmi. :( Mutta toisaalta, en oo ikinä lukenut tai kattonut Tintiniä, joten mulla on aika vahvat ennakkoluulot sitä kohtaan...

Ja loppujen lopuksi voin sanoa, että oli ihan mukava loma! :) Nyt enää n. 6 viikkoa siihen, että alkaa joululoma! Siitäkin oon jo iloinen, että on enää 23 päivää joulukuun alkuun, mikä tarkoittaa mun lähestyviä synttäreitä, tanssiesitystä, Lucia-juhlaa ja muuta mukavaa. Ja joulufiilistä. Ja tää perhe on kanssa jouluhullu, ja kuulemma siks herätinkin niitten huomion, että mun hakemuksessa luki että tykkään joulusta! Onneksi siis kirjoitin sen. ;)

Hyvää syksyn loppua ja alkavaa talvea teille!

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Halloween!

Halloween ei ollu sinänsä mitenkään ihmeellinen, mutta tulipahan ainakin tehtyä jotain. Mun hostperhe kutsu hostäitin sisarukset ja niiden perheet kylään, ja sit yhdessä juhlittiin Halloweenia. Silleen kyllä ihan hyvä et mun hostit tekee yleensä jotain juhlina, ja viel silleen perheenä, koska enpä nyt usko että vielä tyyliin uutenavuotenakaan mulla ois mitään kavereita keitten kanssa juhlia sitä, joten luultavasti vietän sen perheen tai Alinan kanssa! ;) No mutta, siihen nyt on vielä aikaa...

Tää oli varmaan eka Halloween, kun pukeuduin jotenkin kunnolla! Tai no, en kyl pukeutunu vaan lähinnä meikkasin ja laitoin hiukset silleen oudosti... Mut en kyl oo aiempina Halloweeneina mitään tehny, kuhan vaan laittanu kissan korvat päähän ja mustat vaatteet. Tässä siis mun tän Halloweenin look:


Toi oli muuten myös eka kerta kun laitoin päähäni vappuväriä! Tai no hostäiti laitto, mut kumminkin. Oli sinänsä ihan siisti, mut en saanu tukkaa harjattua! Kun olin eka tupeerannu, ja toihan on niinku tosi vahvaa värillistä hiuslakkaa, niin se sit jäi tupeeratuks :D Tai no ei nyt ihan, mut semmoseks huovutetuks.. :D Mut ah, kyl mun hiukset normalisoitui sit ku pesin ne ♥

Tässä kuva mun hostsiskon lookista! Hostäiti sano et sun pitäs laittaa kuva siitä sun blogiin. Kiva kun ainut kuva mun hostsiskosta on semmonen missä se on Halloween-asussa... Antaa varmaan tosi normaalin kuvan siitä. Mut oikeesti se on kyl siis ihan tavallinen ja söpö tyttö! :D


Tässä sit jotain muita Halloween-fiilistelykuvia:

Hostveli teki tommosen kurpitsajutun!
Halloween-koristeluja. Vaikka ei toi kyllä noin laimeeks jääny! :D
Pinkki pannacotta ;)
Kuka arvaa mitä toi "kuvio" tossa päällä esittää? :D
Tehtiin hostsiskon kanssa (tai no minä tein ja sisko anto mulle ainekset) mokkapaloja iltaa varten,
ja kyllähän ne menikin aika hyvin kaupaks, ei jääny yhtään! Toisin kuin hostäidin tekemää pannacottaa muahah.

Siinä se. Tulipa tylsä postaus, kuvatkin on aika rupuja... No, ei sillä et toi ei jotenkin kuvastais mun Halloweenia. Sanotaan nyt et tein jotain, mut ei nyt ollu mikään paras Halloween ever! Mut aina voi olla ilonen siitä et koko ilta meni pelkällä ruotsilla. Nykyään tulee aina enemmän ja enemmän vaan puhuttua ruotsia. Enkkua puhun vaan joittenkin kavereitten kanssa, joiden kanssa ois liian vaikee puhua ruotsia ja jotka ei silleen niin hyvin kannusta ruotsin puhumiseen...

Toivottavasti teilläkin oli kiva Halloween! :)