Hejdå Finland

Okei, tää on aika hurjaa, mulla on enää viisi tuntia lähtöön!
Mulla on ihan outo olo, en tiiä miks... Voi johtua siitä, että oltiin sukulaisilla yötä joka vähän sekottaa, mulla on liikaa aikaa miettiä vaihtoa. Aamullakin kun heräsin niin ei tuntunut yhtään et oisin lähdössä minnekkään VUODEKS! Tuli vaan hirveä ikävä kotiin, ja aloin miettiä että ois vaan ihana päästä kotiin ja käydä koulua normisti niin kuin muutkin. Nyt ei kyllä enään tunnu ihan siltä :)

Ja eilen tuli vieläpä tosi inhottava käänne tähän juttuun, kun kaikki oli menossa hyvin. Kävin nimittäin katsomassa sähköpostin, koska olin aiemmin kysynyt STS:ltä mun koulupaikasta Ruotsissa. Ja siellähän se oli "Koulupaikkatietosi"-otsikkoinen sähköposti. Mua vähän pelotti avata se, koska olin aika varma sillä hetkellä, että ei varmana muuten ole se Rudbeck, mistä oon aiemmin hehkuttanut. Ja niinpä siinä kävikin että ei ollut. Fiilikset rojahti ihan alas sillä hetkellä, ja yritin vaan pidätellä itkua. Kuulostan varmaan ihan hullulta hermoheikolta, mutta miettikääpä yhtälöä: ihan outo, haikea olo, vähän ikävä mutta silti jännittää + suuri pettymys. Mitä muuta siinä voi sitten tapahtua kun total breakdown :D Soitin vaan äitille ja puhuin sen kanssa siitä, lopulta alkoi jopa itkettää! Ja miks tää mua näin paljon ärsyttää? Koulu mikä koulu! Koska sillä hetkellä en oikeen ollut varma, että voiko siellä Sollentuna Fria Gymnasiumissa (jep, se on sen koulun nimi :D) opiskella kieliä ja tämmöstä. Tiedoissa luki, että siellä on paljon mediaa, musiikkia ja kuvista, mikä ei mua hirveesti innostanut, koska en noista ole erityisemmin innostunut. Tai no, koulussa opiskeltaessa.

Täytyy kyllä myöntää, että nyt koko juttu tuntuu naurettavalta ja lapselliselta valittamiselta. Ehkä koulussa voi olla ihan kivaakin, siellä ei ole ollut vaihtareitakaan kuin kaksi kertaa aiemmin, eli jotkut saattaa jopa huomata mut :D Tai mitä mieltä ite ootte: haluisitteko mieluummin 250 oppilaan, vai 2000 oppilaan kouluun opiskelemaan? Siis VAIHTARINA. Tällä hetkellä sanoisin, että mieluummin 250 oppilaan, mutta en oo edelleenkään ihan varma tosta koulun "tyylistä". Mähän en kumminkaan mikään semmonen niin taide/musiikkityyppi ole...

Mut nyt siihen oikeeseen juttuun, nimittäin lähtöön. Eli tänään pitää olla yhdeltä Helsinki-Vantaan lentokentällä, siellä saan lentsikkalipun ja kolmelta lähtee lento Stockholm Arlandalle. Ei vitsi oikeesti! Mua tavallaan innostaa, mut tavallaan pelottaa ja tulee oikeesti ikävä kaikkia, eniten äitiä, vieläpä kun se ei oo mukana saattamassa, eikä täällä sukulaisillakaan :( Mut nyt pitää vaan ottaa tästä kaikki irti, mennä päivä kerrallaan ja lakata stressaamasta! (Stressaaminen = mun pahin ongelma...)

Eli kaikki suomalaiset: nähdään seuraavan kerran ens kesänä! Tulee kova ikävä, mutta onneks on netti eli voi pitää myös yhteyttä ;) Palaillaan sit kun oon tuolla Ruotsin puolella! :)

Ps. Kuvia ei tullut, koska oon serkun koneella, enkä tänne viiti alkaa mitään lataamaan, ja eiköhän tässä postauksessa tärkeintä ole se teksti :)